"Sisko, ota kädestä!" Chris sanoi ja otti sisartaan Vanessaa kädestä. He kulkivat koko matkan kotoaan kylälle, joka paistatteli siinä kaikessa tavallisuudessaan ja kunnollisuudessaan kuin pieni ranskalainen maalaiskylä vain voi. Välillä ihmiset pysähtyivät heiluttelemaan kahdelle pellavapäiselle, hauskannäköiselle lapselle, joiden siniset silmät olivat skandinaavista perintöä. Niillä he hurmasivat kaikki. Chris esitteli ylpeänä hymyään, joka hurmasi jokaisen aikuisen ja Vanessa sai nauttia rauhastaan valokeilan varjossa. Vanessa seurasi häntä kuin varjo ja jos varjo hetkeksi pääsi livahtamaan pois, piti Chris siitä entistä tarkemmin huolta.